torstai 21. marraskuuta 2024

”Mitä enemmän annamme itsestämme, sitä enemmän teemme suruamme näkyväksi” – haastattelussa @runo_ruu (Sari Backman)

"Saat", @runo_ruu, julkaistu 13.2.2024.

Runoilijagallerian kahdeksantena vieraana on Sari Backman. Hän julkaisee runoja Instagramissa tilillä runo_ruu ja kertoo profiilinsa esittelyssä kirjoittavansa tunteella.


1. Miksi Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
 
”Runojen jakaminen Instagramissa on ollut itselleni erittäin positiivinen kokemus. Olen jopa yllättynyt siitä, kuinka paljon Instagramissa on muita runojen kirjoittajia. En ole kokenut mitään negatiivista.”


2. Onko Instagram vaikuttanut jotenkin runojesi kirjoittamiseen?

”Inspiroidun muiden runoista, ja saan valtavasti siitä, jos kosketan muita omilla runoillani. Tämä kaikki on vain entisestään innostanut itseäni kirjoittamaan.”


3. Valitse yksi Instagramissa julkaisemistasi runoista, ja kerro siitä vapaasti.

"Suukotan", @runo_ruu, julkaistu 25.7.2023.

”Olen kirjoittanut paljon surusta, mutta osaan kirjoittaa myös rakkaudesta. Runoilla ja sanoilla leikittely on ihanaa!”

4. Julkaisit esikoiskokoelmasi Sydän kerällä marraskuussa 2024. Millaisen matkan olet kirjoittajana kulkenut ennen esikoisteosta, ja millainen prosessi omakustannekirjan julkaisu oli?

”Olen käynyt muun muassa Elina Salmisen runokursseilla sekä yhdellä aforismikurssilla. Ne ovat antaneet minulle tärkeitä oivalluksia ja rikastuttaneet kieltäni. Olen myös osallistunut Mieli ry:n runokilpailuun vuonna 2022 sekä Runo-Kaarinan vuosittaiseen runokokoelmakilpailuun. Olen kirjoittamalla toivottavasti kehittynyt paremmaksi runoilijaksi.”

”Omakustanne lähti haaveesta. Haavelin omasta runokirjasta useita vuosia, ja ensimmäinen askel sitä kohti oli sanoa haaveeni ääneen. Jokainen saamani kannustus on ollut merkityksellinen.”

”Kartoitin, mitä kirja kustantaisi, ja kyselemällä löysin Books on Demand -kustantamon. Se oli minulle hyvä mahdollisuus toteutukseen. Viimeisetkin palat loksahtivat, kun löysin lokakuussa 2024 kirjalleni taittajan. Sitten kaikki tapahtui nopeasti.”


5. Kuinka kuvailisit Sydän kerällä -kirjaa?

”Sydän kerällä on kirjoitettu kulkemaan rinnalla surussa mutta myös lohduksi ja vertaistueksi. Olen tänä vuonna menettänyt molemmat vanhempani vakaville syöpäsairauksille, ja surumatkani on vieläkin alussa. Tarvitsemme ihmistä – sydäntä – jotta jaksamme, kun menetämme rakkaan. Toivon, että voin kirjallani antaa muille lämpöä, toivoa ja uskoa.”


6. Surusta kirjoittamisen lisäksi olet myös toiminut vapaaehtoisena lapsikuolemaperheiden vertaistukiyhdistys Käpy ry:ssä. Onko sinulla ajatuksia siitä, miten runoutta voitaisi hyödyntää paremmin surutyössä?

”Surujärjestöt varmastikin huomioivat runot ja kirjoittamisen yleensäkin vertaistuellisissa tapahtumissaan. Mitä enemmän annamme itsestämme, sitä enemmän teemme suruamme näkyväksi – ja näemme toisemme.”


7. Ketä Instagram-runoilijaa haluaisit suositella muille?

Hannarunoilee. Löysin hetki sitten hänen upeat tekstinsä.”

8. Runoduetto

Haastattelun lopuksi kirjoitetaan yhdessä täysin uusi runo ja esitetään se Instagram-kuvan muodossa. Pyysin Saria täydentämään runon, johon olin valinnut hänen Instagram-tilinsä inspiroimana säkeet ”punon ylleni / sydänlankani” ja ”kuin sivellin betonilla”.

tiistai 22. lokakuuta 2024

"Monitaiteellisuus on ollut aina tärkeä osa luovaa työtäni" – haastattelussa @kristianhelanen (Kristian Helanen)

 

Runoilijagallerian seitsemäntenä vieraana on Kristian Helanen, joka julkaisee runoja Instagramissa tilillä @kristianhelanen. Profiilissaan hän esittelee itsensä seuraavasti: ”Huudan kuiskauksia, soitan hiljaisuutta, maalaan näkymätöntä, kirjoitan.”


1. Miksi Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
 
”Instagram tarjoaa visuaalisen alustan runoudelleni. Eri taiteenlajien yhdistäminen on aina kiehtonut minua, ja tykkään myös valokuvaamisesta sekä maalaamisesta. Instagram perustuu kuvien jakamiseen, ja erityisesti alussa minua kiehtoi mahdollisuus lisätä runouteeni visuaalinen elementti. Myöhemmin Instagram mahdollisti myös äänen liittämisen julkaisuihin, jolloin pääsin käyttämään multimediaalista esitystapaa. Runouteni käsittelee usein ihmismielen ja luonnon yhteyttä, mitä audiovisuaaliset elementit voivat syventää.”

”Instagram on myös interaktiivinen alusta, ja se mahdollistaa välittömän palautteen ja vuorovaikutuksen, mikä rikastaa runojen vastaanottoa. Toisaalta Instagramin algoritmit ja jatkuva visuaalinen virta voivat joskus kaventaa runouden hienovaraisia vivahteita. Lyhyiden formaattien suosiminen ja huomiotalous voivat vähentää mahdollisuuksia pysähtyä ja syventyä runon sisältöön, mikä voi olla haitallista runouden monikerroksisuudelle.”
 

2. Onko Instagram vaikuttanut jotenkin runojesi kirjoittamiseen?

”Instagram on vaikuttanut runojeni kirjoittamiseen erityisesti paineiden ja motivaation muodossa.”

”Pääsääntöisesti olen julkaissut Instagramissa runoja, jotka ovat syntyneet muussa ympäristössä ilman paineita. Runous vaatii aikaa niin lukijalta kuin kirjoittajaltakin, ja olen hyvin kriittinen töitäni kohtaan. En julkaise mitään ennen kuin olen hyväksynyt sen itse, ja joskus pyydän esilukua verkostostani ennen julkaisua.”

”Sosiaalisen median nopeatahtinen luonne saattaa kuitenkin luoda paineita, varsinkin jos yrittää saavuttaa suurempaa näkyvyyttä algoritmien avulla. Tämä voi olla hyvin kuormittavaa ja heikentää motivaatiota, jos tulokset eivät vastaa odotuksia. Tunnen tapani tehdä runoja, eikä ole helppoa tasapainottaa julkaisutarvetta ja omaa luovaa rytmiä. Algoritmien ja näkyvyyden tuomat paineet voivat häiritä runouden luonnollista virtaa.”

”Tästä johtuen en juurikaan kirjoita runoja pelkästään julkaisua varten, vaan valitsen arkistostani julkaisuun sopivan runon. Arkistoni on laaja, mutta koska oma tyylini kehittyy jatkuvasti, monet runot jäävät ikuisiksi ajoiksi arkistoihin. Haasteena on päättää, mikä kelpuutetaan julkaistavaksi, ja onko aiempi runo enää teemaan sopiva. Usein kuitenkin hyödynnän arkiston tuoreimpia runoja.”
 

3. Valitse yksi Instagramissa julkaisemistasi runoista, ja kerro siitä vapaasti.

(Jos julkaisu ei näy, klikkaa tästä nähdäksesi se Instagramissa.)

 
”Aluksi haluan korostaa, etten kovinkaan mielelläni tulkitse omia runojani ja niiden taustoja. Tahdon antaa lukijalle vapauden kokea ne omalla tavallaan.”

”Valitsin Instagramissa julkaisemani runon Liekkejä laskiessa. Tämä runo syntyi hetkestä, jossa tunteet ja mielikuvat sekoittuvat unen ja todellisuuden rajamailla. Se kuvaa maailmaa, jossa maanpäälliset lainalaisuudet eivät enää päde, ja jossa voi kokea suuria tunteita: rakkautta, vapautta ja lämpöä. Unet voivat yhdistää meidät johonkin suurempaan kuin mitä voimme arkielämässä käsittää.”

”Runoni antaa lukijalle tilaa tulkita ja löytää omat merkityksensä sen sanojen takaa. Instagramin visuaalisuus tarjoaa mahdollisuuden syventää runon kokemista kuvien ja äänen kautta, mikä tekee siitä kokonaisvaltaisemman elämyksen.”
 

4. Julkaisit esikoiskokoelmasi Kolmen sanan saate keväällä 2024. Omien sanojesi mukaan se sisältää itse kehittämiäsi ainutlaatuisia runomuotoja. Kuinka kuvailisit kirjaa, ja mikä tekee sen ilmaisusta ainutlaatuista?

Kolmen sanan saate on runoteos, joka kertoo itsenäistymisen matkasta. Se koostuu kolmesta osasta, jotka pysäyttävät ajattelemaan henkistä kasvua. Kehitin tähän kokoelmaan ainutlaatuisen runomuodon, jonka keksin noin kymmenen vuotta sitten, mutta jota hyödynsin vasta tässä teoksessa.”

”Teos ammentaa inspiraationsa ihmismielen monimuotoisuudesta ja henkisen kasvun haasteista. Olen käynyt syviä keskusteluja itseni ja ystävieni kanssa, ja Kolmen sanan saate heijastaa näitä moninaisia, vaikeisiin tunteisiin ja kokemuksiin liittyviä ajatuksia. Vaikka runoissa on henkilökohtaisia tunteita ja kokemuksia, ne käsittelevät myös yleismaailmallisia teemoja, joihin kuka tahansa voi samaistua.”

”Teos vaatii aikaa lukijalta, sillä runot ovat tiiviitä mutta sisältävät suuria teemoja. Tämä kirja on rakennettu niin, että vasta toisella lukukerralla runot ja teoksen tarina avautuvat syvemmin. Mieleeni ovat jääneet erityisesti ne palautteet, joissa lukijat ovat kertoneet oivaltaneensa teokseni toisen kerroksen.”

”Tahdoin yhdistää esikoisteokseeni musiikkia ja kuvataidetta, koska mielestäni taide on parhaimmillaan monimuotoista ja eri taidemuodot tukevat toisiaan. Teoksen viimeinen osio on erityisen tärkeä minulle, sillä siellä on paljon toivoa ja rakkautta – asioita, jotka ovat lopulta elämän perusta.”

”Lukijalla on mahdollisuus kokea teos lukemalla, tutkimalla kuvitusta ja kuuntelemalla teoksesta sävellettyä pianosonaattia. Tämä monimuotoinen lähestymistapa syventää teoksen teemoja ja rikastuttaa lukukokemusta.”

5. Kirjaasi tosiaan liittyy toisten luomaa kuvataidetta ja musiikkia. Olet osallistunut myös muihin monitaiteellisiin projekteihin, joita on esitetty ainakin Lahden konservatoriossa ja Oulun juhlaviikoilla. Kertoisitko lisää yhteistöistäsi? Millaisia prosesseja niiden taustalta löytyy?

”Monitaiteellisuus on ollut aina tärkeä osa luovaa työtäni. Ensimmäinen yhteiskonserttini säveltäjä Jarno Vanhasen kanssa pidettiin vuosituhannen vaihteessa Tikkurilan kirjaston Lumme-salissa, ja sen jälkeen olen osallistunut lukuisiin projekteihin eri taiteilijoiden kanssa. Jokaisessa projektissa on keskeistä taiteilijoiden välinen luottamus ja avoimuus, vaikka jokainen säilyttääkin oman taiteellisen vapautensa. Yhteinen teema toimii kuitenkin aina projektin pohjana.”

”Esimerkiksi Kolmen sanan saate -teoksessa yhteistyö rakentui niin, että jaoin käsikirjoituksen Jarno Vanhaselle ja keskustelimme teoksen rakenteesta ja rytmistä. Tämän pohjalta hän sävelsi pianosonaatin, johon minulla oli mahdollisuus antaa palautetta. Samoin kuvittaja Samu Kerimaa loi kuvituksen teokseen omien tulkintojensa pohjalta, mutta yhteistyöprosessi sisälsi jatkuvaa vuoropuhelua.”

”Yhteistyöt tuovat aina mukanaan uusia näkökulmia. Kirjoitin esimerkiksi Jarno Vanhasen Kuvan maailma -teoksen pohjalta runon, ja toinen taiteilija loi teoksesta audiovisuaalisen installaation. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka yksi ja sama teos tulkittiin täysin eri taidemuodossa, ja kuinka jokainen taiteilija toi siihen oman luovan näkemyksensä. Tämä osoittaa, miten eri taiteenalat voivat täydentää toisiaan ja syventää alkuperäistä kokemusta.”

”Olen avoin uusille yhteistyöprojekteille, joskin teema vaikuttaa siihen, kuinka paljon pystyn antamaan projektille. Tärkeintä yhteistyössä on hyväksyä ja arvostaa toisten näkemyksiä. Positiivisuuden ja avoimuuden kautta voi rikastaa omia töitään ja löytää uusia taiteellisia elementtejä.”


6. Toimit siviilissä myyntialan asiantuntijana. Lisäksi olet omakustannekirjailijana hoitanut teoksesi markkinointia itse. Onko sinulla ajatuksia siitä, kuinka runous voisi tavoittaa ihmisiä paremmin?

”Runous on yksi vanhimmista kirjallisuuden muodoista, mutta se ansaitsisi näkyä enemmän nykykeskusteluissa. Sen tavoittavuuden parantaminen vaatii monipuolisia keinoja ja lisää keskustelua eri medioissa.”

”Runous voisi tavoittaa ihmisiä paremmin, jos sitä yhdistettäisiin eri taiteenlajeihin ja se hyödyntäisi sosiaalista mediaa. Kuvien, musiikin tai videoiden lisääminen runoihin voi tehdä niistä visuaalisesti ja emotionaalisesti vangitsevampia. Ääneen luetut runot, podcastit tai yhteisölliset tapahtumat voisivat myös kannustaa ihmisiä tutustumaan runouteen enemmän.”

”Monissa konserteissa kuulijat ovat kiittäneet minua runojen esittämisestä ja kertoneet, kuinka tunteikas kokemus ääneen luettu runous voi olla. Tämä osoittaa, että henkilökohtainen esitys tuo runouteen voimakkaan emotionaalisen ulottuvuuden.”


7. Ketä Instagram-runoilijaa haluaisit suositella muille?

I.k.hella tekee erinomaisen tiiviitä ja syvällisiä runoja. Valosinetti kirjoittaa herkkiä ja puhuttelevia tekstejä. Runotupa kuvaa elämän arkea, rakkautta ja tunteita.”

8. Runoduetto

Haastattelun lopuksi kirjoitetaan yhdessä täysin uusi runo ja esitetään se Instagram-kuvan muodossa. Pyysin Kristiania täydentämään runon, johon olin kirjoittanut hänen Instagram-tilinsä inspiroimana säkeet ”hurmos sormustaa / kosketuksen sormissa” ja ”tähdet syleilevät kuutamoa”.

keskiviikko 18. syyskuuta 2024

"Lavarunoyhteisön kannustavuus, välittömyys ja monimuotoisuus veivät mennessään kertakokeilusta" – haastattelussa Mirjam_marras (Mirjam Larinkari)

(Jos julkaisu ei näy, klikkaa tästä nähdäksesi se Instagramissa.)

Runoilijagallerian kuudentena vieraana on Mirjam Larinkari, joka julkaisee runoja Instagramissa nimellä Mirjam_marras. Tilinsä esittelyssä hän kertoo olevansa ”runoilijanraakile, sanaleikkijä ja lavalausuja”.


1. Miksi Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
 
”Instagramista on tullut yksi näyteikkuna ja säilytyspaikka runoilleni. Pidän sen tarjoamasta mahdollisuudesta yhdistää tekstiä, ääntä, musiikkia, kuvia ja videoita erilaisiksi kokonaisuuksiksi. On kiinnostavaa rakentaa runon ympärille audiovisuaalista kehystä.”

”Somessa runoista saa palautetta kepeämmin ja matalammalla kynnyksellä kuin vaikkapa livenä. Yksi Instagramin antoisimmista puolista on myös runotapahtumien, -ihmisten ja -yhteisöjen seuraaminen.”

”Instagramin negatiivisena puolena koen sen koukuttavuuden. Somessa kulutettu aika voi olla näennäisesti innostavan tuntuista, mutta se auttaa harvoin luomaan uutta ja hyvin usein harhaannuttaa keskittymistä ja lisää levottomuutta.”
 

2. Vaikuttaako Instagram jotenkin runojesi kirjoittamiseen?

”Tällä hetkellä Instagramissa julkaiseminen tuntuu antavan pientä painetta ja lisävirettä kirjoittamiseen. Yksittäisten tekstien julkaiseminen kevyellä otteella pitää runomyllyä pyörimässä.”

”En kuitenkaan kirjoita somen takia, ainakin uskottelen näin itselleni. En tietoisesti tähtää tiettyyn julkaisurytmiin tai isoon seuraajajoukkoon. Koitan toimia sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä nyt.”
 

3. Valitse yksi Instagramissa julkaisemistasi runoista, ja kerro siitä vapaasti.

(Jos julkaisu ei näy, klikkaa tästä nähdäksesi se Instagramissa.)

Harmaa maisema / Tartu karppiin! on yhdistelmä vakavaa tunnelmaa ja sanoilla leikkimistä. Koen tämän asetelman itselleni ominaiseksi. Hupsuttelu ja alakulo eivät kumoa toisiaan, eivät edes sekoittuessaan. Tasapaino ei löydy betonoidusta keskipisteestä, vaan sisäisen ja ulkoisen maailman sekä vastakohtien välissä ailahtelusta.”

”Runossa on tekstilleni tyypillistä toisiaan muistuttavien sanojen ketjutusta ja eteenpäin pompahtelevaa ajatuksenvirtaa. Monimerkityksisyys ja mielleyhtymät eivät ole toistaiseksi lakanneet viehättämästä.”
 

4. Sait aiemmin vuonna 2024 kunniamaininnan Pirkanmaan kirjoituskilpailun lyriikkasarjassa. Millainen kokemus kirjoituskilpailu oli? Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on runojen kirjoittamisen suhteen?

”Kilpailuun osallistuminen oli monella tapaa opettavainen kokemus. Raakarunojen työstäminen kilpailun edellyttämään muotoon kannusti viemään tekstejä hiotummalle tasolle ja miettimään myös runon typografiaa tarkemmin. Yksittäisten runojen yhdistäminen tarinalliseksi runosarjaksi oli jotain sellaista, mitä en varmaan olisi lähtenyt tekemään tuolloin muuten vaan.”

”Kilpailu oli minulle myös ensimmäinen ulostulo runojeni kanssa. Aikaisemmin olin näyttänyt tekstejäni vain lähipiirilleni. Arvostin ja arvostan heidän palautettaan suuresti, mutta halusin testata, voisivatko tekstini olla relevantteja myös ulkopuolisin silmin luettuina. Anonyymi osallistuminen nimimerkin takaa helpotti uskaltamista. Menestys kilpailussa oli tietysti innostavaa ja raadilta saatu palaute arvokasta.”

”Kirjoituskilpailuihin saatan osallistua jatkossakin. Lisäksi ajatuksissa on testailla runoilun muotoja mielitekojani ja tarjoutuvia mahdollisuuksia seuraillen: kirjoittamista, lausumista ja julkaisemista eri tavoilla. Omia runozinejä aion koostaa syksyn aikana, ja laajemman käsikirjoituksen laatiminen muhii taustalla.”

5. Olet julkaissut Instagramissa lukuisia videoita runokeikoiltasi, ja luonnehdit itseäsi muun muassa lavalausujaksi. Miten päädyit runonlausunnan pariin? Miksi se on mielestäsi sopiva ilmaisutapa sinulle?

”Koko runoskene on minulle uusi. Törmäsin lavarunoiltaan puolivahingossa (eli näin nykyaikana varmaankin algoritmien johdattamana) ja innostuin kokeilemaan.”

”Pidän esiintymisestä, vaikka olen jännittänyt toisinaan esiintymistilanteita paniikin partaalle asti. Harrastustaustaa minulla on muun muassa laulamisesta ja kuoroista. Oman äänen yhdistäminen henkilökohtaisten tekstien lausumiseen oli jotain uutta ja uskallusta vaativaa – toisaalta se oli luontevan tuntuista. Lavarunoyhteisön kannustavuus, välittömyys ja monimuotoisuus veivät mennessään kertakokeilusta.”

”Live-tilanne pakottaa uppoutumaan ja heittäytymään sekä lausumiseen että kuuntelemiseen. Se haastaa tulkitsemaan lennosta. Runo kuoriutuu esiin erilaisena kunakin lausuntakertana ja jokaiselle kuulijalle. On ihanaa ja toisaalta pelottavaa nähdä kuulijoiden reaktioita silmästä silmään ja samalla tarkkailla omia tuntemuksiaan.”

”Lavarunous on minulle vuorovaikutusta ja uskallusta, kuulluksi ja nähdyksi tulemista sekä ajatusten – ja siten itsensä – alttiiksi asettamista.”


6. Olet kirjoittanut paljon kotiseuduista. Onko sinulla ajatuksia siitä, mitä runoilijoiden kotiseudut voisivat tehdä auttaakseen paikallisia runoilijoita, ja mitä runoilijat voisivat puolestaan tehdä omien kotiseutujensa hyväksi?

”Ajattelen kotiseutuani ja erilaisia elämän aikana läheiseksi tulleita paikkoja maisemina sanan laajassa merkityksessä. Maisema on jatkuvasti muuttuva visuaalinen ja fyysinen ympäristö, jonka kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa tahtomattaankin. Kotiseutu myös juurtuu jollain syvällä tavalla ihmisen sisimpään mielenmaisemaksi, mikä vaikuttaa ajattelun ja kokemisen taustalla myös tutuista paikoista poissa ollessa.”

”Paikka voi antaa inspiraatiota runoihin esimerkiksi aistimusten, muistojen tai tilallisten kokemusten kautta. Runoissani pyrin tai päädyn tarkastelemaan ympäristöäni usein hieman arkikatsetta lumoutuneemmalla tavalla. En tiedä, koituuko tästä mitään hyvää kotiseudulleni.”

”Toisaalta kotiseudun tekevät ihmiset: ystävät ja yhteisöt. Yhteisön jäsenenä minulle on tärkeää tukea muita heidän valitsemillaan poluilla ja toivon saavani tukea myös muilta. Se voi olla monenlaista: nähdyksi tulemista, kannustusta tai mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Fyysiset puitteet, resurssit ja toimeentulon turvaaminen taiteen ja kulttuurin parissa työskenteleville ovat tietysti isossa mittakaavassa yhteiskunnallisesti olennaisia tukirakenteita!”


7. Ketä Instagram-runoilijaa haluaisit suositella muille?

Runsasovinen, johon minulla on ollut ilo tutustua runoilloissa. Pidän hänen yhtä aikaa suoraviivaisista ja hieman kiemuraisista lyyrisistä näkökulmistaan.”

8. Runoduetto

Haastattelun lopuksi kirjoitetaan yhdessä täysin uusi runo ja esitetään se Instagram-kuvan muodossa. Pyysin Mirjamia täydentämään runon, johon olin kirjoittanut hänen Instagram-tilinsä inspiroimana säkeet ”kupin korva kuuntelee / vanilliini valvottaa” ja ”kosken murupolulla”.