Järjestin syys-lokakuussa 2025 tutkimuksen, jossa esitin runoilijoille kysymyksiä runouden markkinoinnista ja runoilla ansaitsemisesta. Osa vastaajista oli Instagram-runoilijoita. Tässä julkaisussa käyn läpi tutkimuksen tuloksia.
Teokset
Kyselyni ensimmäinen osio oli suunnattu painettua runoutta julkaisseille kirjoittajille. Vastaajista 40 % oli julkaissut menestyneimmän teoksensa täyskustanteena, 40 % omakustanteena ja 20 % puolikustanteena. Kyselyssä puolikustanne tarkoitti tilannetta, jossa kustantamo julkaisee teoksen ja markkinoi sitä (kuten täyskustanteessa), mutta tekijä osallistuu kuluihin (kuten omakustanteessa).
Yli kaksi kolmannesta vastaajista oli myynyt teoksia paljon tai jonkin verran henkilökohtaisesti fyysisissä kohtaamisissa (kuten julkkareissa, messuilla ja keikoilla). Vaikka kukaan ei ollut myynyt postittamalla paljon teoksia, oli jopa 89,5 % kaupannut teoksiaan näin edes vähän. Pari huomautti myös myyneensä teoksia suoraan tutuilleen. Vastanneista 68,4 % oli kyllä saanut myytyä teoksia kirjakauppojen ja kustantamojen nettisivujen kautta, mutta yleisesti ottaen menekki jälleenmyyjien kautta oli henkilökohtaista myyntiä vähäisempää.
Vastaavasti 57,9 % mukaan esitykset ja läsnäolo myyntitapahtumissa olivat vaikuttaneet myyntiin vähintäänkin jonkin verran. Tätäkin merkittävämpää oli silti aktiivisuus somessa, jonka 68,4 % koki vaikuttaneen menekkiin paljon tai jonkin verran. Suurin osa (63,2 %) tunsi myös saaneensa ainakin vähän myyntinostetta lehtijutuista, kirja-arvioista ja muusta mediahuomiosta. Tunnustukset ja maksettu mainonta taas eivät olleet vaikuttaneet myynteihin joko ollenkaan tai niiden vaikutus oli lähinnä epäselvää ja vähäistä.
Vastaajista noin kolmannes oli myynyt menestyneintä runoteostaan 50-99 kpl ja tasan neljännes 200-349 kpl. Ääripäiksi muodostuivat alle 50 kpl (10 %) ja 500-999 kpl (10 %).
Hieman yli puolet vastanneista ilmoitti, että viime vuonna heidän eniten lainatuinta teostaan lainattiin alle 50 kertaa. Korkein lukema oli runoilijalla, jonka teosta lainattiin 350-499 kertaa.
Esitykset
Kyselyni toinen osio oli suunnattu esiintyville runoilijoille. Vastaajista 26,3 % valitsi parhaaksi esiintymispaikaksi kirjaston ja toiset 26,3 % äänesti baaria. Oppilaitosta ei valinnut kukaan, mutta muuten vastauksissa oli paljon hajontaa. Eräs runoilija huomauttikin, että sopivin ympäristö riippuu tapahtuman luonteesta ja yleisöstä. Toinen vastaaja taas halusi lisätä listan ulkopuolelta, että hänelle vanhusten hoitokodit ovat olleet parhaita esiintymispaikkoja.
Viimeisen vuoden aikana 38,1 % runoilijoista oli esiintynyt 1-5 kertaa. Lähes yhtä moni (33,3 %) vastasi esiintyneensä vuoden sisällä 6-10 kertaa. Osa vastaajista ei ollut esiintynyt lainkaan viimeisen vuoden aikana, ja ahkerimmalla esiintyjällä keikkoja oli ollut 20-29 kappaletta.
Kolmasosa runoilijoista ei ollut saanut koskaan esiintymispalkkiota esim. kirjailijavierailusta tai runoesityksestä, ja 9,5 % vastanneista oli saanut palkkioksi parhaimmillaankin alle 50 euroa. Lähes joka neljännellä (23,8 %) suurin bruttopalkkio oli ollut 100-199 euroa. Yksi runoilija kuitenkin ilmoitti saaneensa palkkiota jopa 500 euroa tai enemmän.
Muu tulo
Kyselyni kolmas osio käsitteli muita runoilijan tulonlähteitä kuin painettua runoutta tai esiintymisiä. Näitä tulonlähteitä ovat esimerkiksi apurahat, julkaisupalkkiot ja tilausrunot.
Yli kaksi kolmannesta vastaajista (68,4 %) ei ollut koskaan saanut apurahaa. Rahoitusta saaneista 10,5 % oli saanut parhaimmillaan alle 1 000 euroa. Toisaalta 10,5 % ilmoitti suurimmaksi yksittäiseksi apurahakseen yli 20 000 euroa.
Niin ikään valtaosa (65 %) ei ollut saanut runoilijana lainkaan julkaisupalkkiota esim. runon julkaisemisesta lehdessä. Yksi vastaaja kertoi, että hänen suurin julkaisupalkkionsa oli ollut alle 50 euroa, ja korkein luku oli runoilijalla, joka oli saanut yli 500 euron yksittäisen palkkion. Näiden ääripäiden välillä hajonta oli hyvin suurta.
Runoilijoista 70 % ei ollut saanut palkkiota tilaustöistä. Palkkion saaneista viidennes ilmoitti suurimmaksi tulokseen 50-99 euroa. Erään runoilijan suurin palkkio tilaustyöstä oli ollut alle 50 euroa, ja haitarin toisessa päässä yksi vastaaja oli saanut palkkiota parhaimmillaan 300-499 euroa.
Kyselyssä oli myös mahdollista kertoa muista runoilijana ansaituista tuloista. Näissä vastauksissa nostettiin esiin runotyöpajat, runotapahtumien tuottaminen, oheistuotteiden myynti sekä kirjapalkinnot kilpailuista.
Koonti
Kyselyn yhteenveto on osin karu. Teoksen julkaisseista alle puolella menestynein teos oli myynyt yli 200 kpl ja vain kahdella yli 500 kpl. Kenenkään teos ei ollut ylittänyt 1 000 myynnin rajaa. Lainojen osalta yksikään vastaaja ei ole tällä hetkellä oikeutettu yli 100 euron korvaukseen lainatuimmasta runoteoksestaan vuonna 2024.
Tutkimuksen perusteella runoilija voi kuitenkin itse vaikuttaa menestykseensä: teoksia myydään enemmän henkilökohtaisesti somen ja fyysisten kohtaamisten avulla kuin jälleenmyyjien kautta. Samalla mahdollisten tunnustusten ja mainosten vaikutusta myyntiin näyttäisi olevan vaikea arvioida.
Paras paikka runoesitykselle riippuu paljon runoilijasta. Vain kolme vastaajaa oli esiintynyt yli 10 kertaa viimeisen vuoden aikana, mistä herää kysymys, onko tämä runoilijoiden omien toiveiden vai esiintymismahdollisuuksien sanelemaa.
Esitys- ja julkaisupalkkioissa oli paljon hajontaa. Samalla vain yksi oli laskuttanut tilaustyöstä yli 100 €. Vaikka yksittäiset runoilijat olivat saaneet jopa 500 € tai enemmän esiintymis- ja julkaisupalkkiota, runoilijan tukevinta tuloa lienee yhä apuraha – jos sen saa. Vastanneista liki kolmannes oli saanut, ja summista muodostui selkeä käyrä: kaksi oli saanut parhaimmillaan alle 1 000 € apurahaa, kaksi yli 20 000 € apurahaa, kaksi apurahan tältä väliltä.
Otos oli pieni mutta monipuolinen: mukana oli sekä lavarunoilijoita että täyskustanteen, puolikustanteen ja omakustanteen julkaisseita. Reflektoin, että olisin kyselyä laatiessa voinut lomaketeknisten yksityiskohtien ohella kiinnittää enemmän huomiota mm. runoilijoiden uraan ja teosten ikään.
Runoilijakysely toteutettiin 26.9.–19.10.2025 ja siihen vastasi 23 runoilijaa. Kaikki runoilijat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin.
perjantai 31. lokakuuta 2025
sunnuntai 2. maaliskuuta 2025
”Olen miettinyt, onko minun pakko saada runoja kansien väliin” – haastattelussa @maarit.kynis (Maarit Kynäslahti)
(Jos upotus ei näy, tässä suora linkki Instagram-julkaisuun.)
Runoilijagallerian yhdeksäntenä vieraana on Maarit Kynäslahti, jonka tekstejä Mirjam Larinkari suositteli omassa haastattelussaan syyskuussa 2024. Maarit ylläpitää Instagramissa tiliä maarit.kynis ja lupaa profiilinsa esittelyssä ”vastakarvaan silitettyjä runoja” ja ”tunnelukkojen tiirikointia”.
1. Olet julkaissut runoja useilla eri nettialustoilla. Miksi juuri Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
”Meni monta kuukautta, ennen kuin uskalsin julkaista ensimmäisen runoni Instagramiin, mutta onneksi lopulta julkaisin. Minut yllätti se, kuinka paljon Instagramissa on runoilijoita ja miten positiivinen henki siellä on kirjoittajien kesken.”
”Minulla oli vuosia sitten runoblogi, jonka kirjoittaminen oli kivaa mutta aika yksinäistä puuhaa. Instagramissa on helppo julkaista, ja palautetta saa enemmän kuin esimerkiksi blogissa. En oikeastaan keksi mitään negatiivista sanottavaa runojen julkaisemisesta Instagramissa.”
”Minulla oli vuosia sitten runoblogi, jonka kirjoittaminen oli kivaa mutta aika yksinäistä puuhaa. Instagramissa on helppo julkaista, ja palautetta saa enemmän kuin esimerkiksi blogissa. En oikeastaan keksi mitään negatiivista sanottavaa runojen julkaisemisesta Instagramissa.”
2. Totesit tammikuussa Instagram-sivullasi, että yksi vuoden 2025 tavoitteistasi on ”julkaista runoja matalammalla kynnyksellä”. Avaisitko tämän päätöksen taustoja? Entä onko Instagram ja tekstien julkaiseminen siellä vaikuttanut jotenkin kirjoittamiseesi?
”Instagramissa on tosiaan helppo julkaista runoja, mutta haasteena ovat olleet liiallinen perfektionismi ja vaativuus itseäni kohtaan. Siksi päätin, että pyrin julkaisemaan runoja rennommalla otteella, ilman että viilaan ne vereslihalle. Olen jopa kyennyt hyväksymään parit typot, jotka olen huomannut vasta, kun olen julkaissut runon.”
”Kiitos kynnyksen madaltumisesta kuuluu itseni lisäksi myös muille kirjoittajille niin Instagramissa kuin sen ulkopuolellakin. Epävarmuuksien jakaminen ja muilta saatu kannustus ovat auttaneet.”
”Instagram on tarjonnut niin inspiraatiota, motivaatiota kuin paineitakin. Eniten onneksi kahta ensimmäiseksi mainittua. Muiden tekemä taide inspiroi.”
3. Valitse yksi Instagramissa julkaisemistasi runoista, ja kerro siitä vapaasti.
(Jos upotus ei näy, tässä suora linkki Instagram-julkaisuun.)
”Tämä on ensimmäinen runo, jonka julkaisin Instagramissa lähes tasan 4 vuotta sitten. Samainen runo päätyi myös osaksi Pirkanmaan kirjoituskilpailuun lähettämääni runokokoelmaa.”
”Runo kertoo siitä, että herkkyys ei ole heikkous, ja että omia puoliaan saa ja täytyy pitää. Tämä on minulle ehkä jopa voimaruno, vaikka se onkin itse kirjoittamani – tai ehkä juuri siksi.”
4. Olet esiintynyt useissa runotapahtumissa ja saanut kunniamaininnan Pirkanmaan kirjoituskilpailun lyriikkasarjassa vuonna 2022. Instagramin puolella olet julkaissut yksittäisten runojen ohella myös minikokoelmia ja kertonut haaveilevasi omasta runokirjasta. Mitä tälle haaveelle kuuluu juuri nyt, ja mitä painettu runous merkitsee sinulle suhteessa runonlausuntaan ja Instagram-runouteen?
”Minulla on jo pitkään ollut mielessä teema ja jopa nimi runokirjalle. Enää uupuvat runot…”
”Tällä hetkellä opinnot vievät sen verran aikaa ja energiaa, että kirjan kirjoittaminen saa odottaa. Haluan pitää kirjoittamisen tässä hetkessä mahdollisimman rentona ja lepona kaiken muun touhun keskellä.”
”Olen miettinyt, onko minun pakko saada runoja kansien väliin. Voisinko vain olla tyytyväinen siihen, että saan julkaista runoja Instagramissa ja käydä välillä lausumassa niitä runotapahtumissa? Kenties, mutta kyllä se painettu kirjakin olisi kova!”
5. Hyödynnät runoissasi monipuolisesti eri menetelmiä, kuten yliviivaamista ja kollaasitekniikkaa eli cut-upia. Vastikään julkaisit jopa osoitekirjarunoutta. Kertoisitko lisää näistä menetelmistä ja siitä mitä ne tuovat kirjoittamiseesi?
”Välillä on kiva näprätä jotain erilaista. Rakastan esimerkiksi haikuissa sitä, miten niin pieneen tilaan saa mahtumaan niin paljon. Se on kiehtovaa ja ihanaa sanoilla leikkimistä.”
”Osoitekirjarunous syntyi vähän vahingossa, kun adoptoin kierrätyshyllystä osoitekirjan. Kirjoittelin siihen ensin haikuja, kunnes päätin kirjoittaa runoja tietyillä aakkosilla. X-, Y- ja Z-runot olivat hiukan haastavia.”
”Englannin kieli ei ole vahvuuteni, mutta joskus voisi kokeilla englanniksikin kirjoittamista.”
6. Opiskelet sosionomiksi ja olet sanonut tunnelukkojen olevan lempiteemasi runoudessa. Onko sinulla ajatuksia siitä, miten runous voitaisi valjastaa paremmin ihmisten tunne-elämän ja mielenterveyden tueksi?
”Hirmu hyvä kysymys. Runojen kirjoittaminen on minulle jossain määrin terapiaa. Vaikka en läheskään aina kirjoita omista kokemuksista, vuosia myöhemmin lukiessani runojani saatan huomata, että kappas, tuossa olen tainnut käsitellä sen ja sen aikaisia vaikeuksia ja tiirikoida tunnelukkojani.”
”Terapiaprosessini aikana kirjoitin esimerkiksi paljon runoja, joissa purin muun muassa vihaa, ahdistusta ja riittämättömyyden tunteita. Kaikille kirjoittaminen ei tietenkään ole luontevaa, mutta mielestäni kirjoittamista ja runoja kannattaa hyödyntää muun taiteen tavoin omien kokemusten ja tunteiden käsittelyyn, jos se tuntuu mielekkäältä. Eikä pelkästään runojen kirjoittamista, vaan myös lukemista. Muiden runoista voi saada lohtua ja vertaistukea.”
”Olen lähihoitajana ja nyt sosionomiopiskelijana hyödyntänyt työssäni jonkin verran kirjoittamista asiakkaiden kanssa. Palaute siitä on ollut positiivista.”
7. Ketä Instagram-runoilijaa haluaisit suositella muille?
”@unirunoilija. Hänen runonsa ovat ihastuttavia! Ne ovat välillä unenomaisia ja vähän mystisiäkin ja kaikessa herkkyydessään voimakkaita, samaistuttavia ja taitavasti kirjoitettuja.”
8. Runoduetto
Haastattelun lopuksi kirjoitetaan yhdessä täysin uusi runo ja esitetään se Instagram-kuvan muodossa. Pyysin Maaritia täydentämään runon, johon olin valinnut hänen Instagram-tilinsä inspiroimana säkeet ”vastaansanomaton vastaantulija / kukanvarsi kadunvarresta” ja ”yhteinen yö suojatiellä ilman valoja”.
.jpg)
torstai 21. marraskuuta 2024
”Mitä enemmän annamme itsestämme, sitä enemmän teemme suruamme näkyväksi” – haastattelussa @runo_ruu (Sari Backman)
.png) |
| "Saat", @runo_ruu, julkaistu 13.2.2024. |
Runoilijagallerian kahdeksantena vieraana on Sari Backman. Hän julkaisee runoja Instagramissa tilillä runo_ruu ja kertoo profiilinsa esittelyssä kirjoittavansa tunteella.
1. Miksi Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
1. Miksi Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
”Runojen jakaminen Instagramissa on ollut itselleni erittäin positiivinen kokemus. Olen jopa yllättynyt siitä, kuinka paljon Instagramissa on muita runojen kirjoittajia. En ole kokenut mitään negatiivista.”
2. Onko Instagram vaikuttanut jotenkin runojesi kirjoittamiseen?
2. Onko Instagram vaikuttanut jotenkin runojesi kirjoittamiseen?
”Inspiroidun muiden runoista, ja saan valtavasti siitä, jos kosketan muita omilla runoillani. Tämä kaikki on vain entisestään innostanut itseäni kirjoittamaan.”
3. Valitse yksi Instagramissa julkaisemistasi runoista, ja kerro siitä vapaasti.
.jpg) |
| "Suukotan", @runo_ruu, julkaistu 25.7.2023. |
”Olen kirjoittanut paljon surusta, mutta osaan kirjoittaa myös rakkaudesta. Runoilla ja sanoilla leikittely on ihanaa!”
4. Julkaisit esikoiskokoelmasi Sydän kerällä marraskuussa 2024. Millaisen matkan olet kirjoittajana kulkenut ennen esikoisteosta, ja millainen prosessi omakustannekirjan julkaisu oli?
”Olen käynyt muun muassa Elina Salmisen runokursseilla sekä yhdellä aforismikurssilla. Ne ovat antaneet minulle tärkeitä oivalluksia ja rikastuttaneet kieltäni. Olen myös osallistunut Mieli ry:n runokilpailuun vuonna 2022 sekä Runo-Kaarinan vuosittaiseen runokokoelmakilpailuun. Olen kirjoittamalla toivottavasti kehittynyt paremmaksi runoilijaksi.”
”Omakustanne lähti haaveesta. Haavelin omasta runokirjasta useita vuosia, ja ensimmäinen askel sitä kohti oli sanoa haaveeni ääneen. Jokainen saamani kannustus on ollut merkityksellinen.”
”Kartoitin, mitä kirja kustantaisi, ja kyselemällä löysin Books on Demand -kustantamon. Se oli minulle hyvä mahdollisuus toteutukseen. Viimeisetkin palat loksahtivat, kun löysin lokakuussa 2024 kirjalleni taittajan. Sitten kaikki tapahtui nopeasti.”
5. Kuinka kuvailisit Sydän kerällä -kirjaa?
”Sydän kerällä on kirjoitettu kulkemaan rinnalla surussa mutta myös lohduksi ja vertaistueksi. Olen tänä vuonna menettänyt molemmat vanhempani vakaville syöpäsairauksille, ja surumatkani on vieläkin alussa. Tarvitsemme ihmistä – sydäntä – jotta jaksamme, kun menetämme rakkaan. Toivon, että voin kirjallani antaa muille lämpöä, toivoa ja uskoa.”
6.
Surusta kirjoittamisen lisäksi olet myös toiminut vapaaehtoisena lapsikuolemaperheiden vertaistukiyhdistys Käpy ry:ssä. Onko sinulla ajatuksia siitä, miten runoutta voitaisi hyödyntää paremmin surutyössä?
”Surujärjestöt varmastikin huomioivat runot ja kirjoittamisen yleensäkin vertaistuellisissa tapahtumissaan. Mitä enemmän annamme itsestämme, sitä enemmän teemme suruamme näkyväksi – ja näemme toisemme.”
7. Ketä Instagram-runoilijaa haluaisit suositella muille?
”Hannarunoilee. Löysin hetki sitten hänen upeat tekstinsä.”
8. Runoduetto
Haastattelun lopuksi kirjoitetaan yhdessä täysin uusi runo ja esitetään se Instagram-kuvan muodossa. Pyysin Saria täydentämään runon, johon olin valinnut hänen Instagram-tilinsä inspiroimana säkeet ”punon ylleni / sydänlankani” ja ”kuin sivellin betonilla”.
.jpg)
Tilaa:
Kommentit (Atom)