Runoilijakysely 2025: Tulokset

Järjestin syys-lokakuussa 2025 tutkimuksen, jossa esitin runoilijoille kysymyksiä runouden markkinoinnista ja runoilla ansaitsemisesta. Osa vastaajista oli Instagram-runoilijoita. Tässä julkaisussa käyn läpi tutkimuksen tuloksia.


Teokset

Kyselyni ensimmäinen osio oli suunnattu painettua runoutta julkaisseille kirjoittajille. Vastaajista 40 % oli julkaissut menestyneimmän teoksensa täyskustanteena, 40 % omakustanteena ja 20 % puolikustanteena. Kyselyssä puolikustanne tarkoitti tilannetta, jossa kustantamo julkaisee teoksen ja markkinoi sitä (kuten täyskustanteessa), mutta tekijä osallistuu kuluihin (kuten omakustanteessa).

Yli kaksi kolmannesta vastaajista oli myynyt teoksia paljon tai jonkin verran henkilökohtaisesti fyysisissä kohtaamisissa (kuten julkkareissa, messuilla ja keikoilla). Vaikka kukaan ei ollut myynyt postittamalla paljon teoksia, oli jopa 89,5 % kaupannut teoksiaan näin edes vähän. Pari huomautti myös myyneensä teoksia suoraan tutuilleen. Vastanneista 68,4 % oli kyllä saanut myytyä teoksia kirjakauppojen ja kustantamojen nettisivujen kautta, mutta yleisesti ottaen menekki jälleenmyyjien kautta oli henkilökohtaista myyntiä vähäisempää.

Vastaavasti 57,9 % mukaan esitykset ja läsnäolo myyntitapahtumissa olivat vaikuttaneet myyntiin vähintäänkin jonkin verran. Tätäkin merkittävämpää oli silti aktiivisuus somessa, jonka 68,4 % koki vaikuttaneen menekkiin paljon tai jonkin verran. Suurin osa (63,2 %) tunsi myös saaneensa ainakin vähän myyntinostetta lehtijutuista, kirja-arvioista ja muusta mediahuomiosta. Tunnustukset ja maksettu mainonta taas eivät olleet vaikuttaneet myynteihin joko ollenkaan tai niiden vaikutus oli lähinnä epäselvää ja vähäistä.

Vastaajista noin kolmannes oli myynyt menestyneintä runoteostaan 50-99 kpl ja tasan neljännes 200-349 kpl. Ääripäiksi muodostuivat alle 50 kpl (10 %) ja 500-999 kpl (10 %).

Hieman yli puolet vastanneista ilmoitti, että viime vuonna heidän eniten lainatuinta teostaan lainattiin alle 50 kertaa. Korkein lukema oli runoilijalla, jonka teosta lainattiin 350-499 kertaa.


Esitykset

Kyselyni toinen osio oli suunnattu esiintyville runoilijoille. Vastaajista 26,3 % valitsi parhaaksi esiintymispaikaksi kirjaston ja toiset 26,3 % äänesti baaria. Oppilaitosta ei valinnut kukaan, mutta muuten vastauksissa oli paljon hajontaa. Eräs runoilija huomauttikin, että sopivin ympäristö riippuu tapahtuman luonteesta ja yleisöstä. Toinen vastaaja taas halusi lisätä listan ulkopuolelta, että hänelle vanhusten hoitokodit ovat olleet parhaita esiintymispaikkoja.

Viimeisen vuoden aikana 38,1 % runoilijoista oli esiintynyt 1-5 kertaa. Lähes yhtä moni (33,3 %) vastasi esiintyneensä vuoden sisällä 6-10 kertaa. Osa vastaajista ei ollut esiintynyt lainkaan viimeisen vuoden aikana, ja ahkerimmalla esiintyjällä keikkoja oli ollut 20-29 kappaletta.

Kolmasosa runoilijoista ei ollut saanut koskaan esiintymispalkkiota esim. kirjailijavierailusta tai runoesityksestä, ja 9,5 % vastanneista oli saanut palkkioksi parhaimmillaankin alle 50 euroa. Lähes joka neljännellä (23,8 %) suurin bruttopalkkio oli ollut 100-199 euroa. Yksi runoilija kuitenkin ilmoitti saaneensa palkkiota jopa 500 euroa tai enemmän.


Muu tulo

Kyselyni kolmas osio käsitteli muita runoilijan tulonlähteitä kuin painettua runoutta tai esiintymisiä. Näitä tulonlähteitä ovat esimerkiksi apurahat, julkaisupalkkiot ja tilausrunot.

Yli kaksi kolmannesta vastaajista (68,4 %) ei ollut koskaan saanut apurahaa. Rahoitusta saaneista 10,5 % oli saanut parhaimmillaan alle 1 000 euroa. Toisaalta 10,5 % ilmoitti suurimmaksi yksittäiseksi apurahakseen yli 20 000 euroa.

Niin ikään valtaosa (65 %) ei ollut saanut runoilijana lainkaan julkaisupalkkiota esim. runon julkaisemisesta lehdessä. Yksi vastaaja kertoi, että hänen suurin julkaisupalkkionsa oli ollut alle 50 euroa, ja korkein luku oli runoilijalla, joka oli saanut yli 500 euron yksittäisen palkkion. Näiden ääripäiden välillä hajonta oli hyvin suurta.

Runoilijoista 70 % ei ollut saanut palkkiota tilaustöistä. Palkkion saaneista viidennes ilmoitti suurimmaksi tulokseen 50-99 euroa. Erään runoilijan suurin palkkio tilaustyöstä oli ollut alle 50 euroa, ja haitarin toisessa päässä yksi vastaaja oli saanut palkkiota parhaimmillaan 300-499 euroa.

Kyselyssä oli myös mahdollista kertoa muista runoilijana ansaituista tuloista. Näissä vastauksissa nostettiin esiin runotyöpajat, runotapahtumien tuottaminen, oheistuotteiden myynti sekä kirjapalkinnot kilpailuista.


Koonti

Kyselyn yhteenveto on osin karu. Teoksen julkaisseista alle puolella menestynein teos oli myynyt yli 200 kpl ja vain kahdella yli 500 kpl. Kenenkään teos ei ollut ylittänyt 1 000 myynnin rajaa. Lainojen osalta yksikään vastaaja ei ole tällä hetkellä oikeutettu yli 100 euron korvaukseen lainatuimmasta runoteoksestaan vuonna 2024.

Tutkimuksen perusteella runoilija voi kuitenkin itse vaikuttaa menestykseensä: teoksia myydään enemmän henkilökohtaisesti somen ja fyysisten kohtaamisten avulla kuin jälleenmyyjien kautta. Samalla mahdollisten tunnustusten ja mainosten vaikutusta myyntiin näyttäisi olevan vaikea arvioida.

Paras paikka runoesitykselle riippuu paljon runoilijasta. Vain kolme vastaajaa oli esiintynyt yli 10 kertaa viimeisen vuoden aikana, mistä herää kysymys, onko tämä runoilijoiden omien toiveiden vai esiintymismahdollisuuksien sanelemaa.

Esitys- ja julkaisupalkkioissa oli paljon hajontaa. Samalla vain yksi oli laskuttanut tilaustyöstä yli 100 €. Vaikka yksittäiset runoilijat olivat saaneet jopa 500 € tai enemmän esiintymis- ja julkaisupalkkiota, runoilijan tukevinta tuloa lienee yhä apuraha – jos sen saa. Vastanneista liki kolmannes oli saanut, ja summista muodostui selkeä käyrä: kaksi oli saanut parhaimmillaan alle 1 000 € apurahaa, kaksi yli 20 000 € apurahaa, kaksi apurahan tältä väliltä.

Otos oli pieni mutta monipuolinen: mukana oli sekä lavarunoilijoita että täyskustanteen, puolikustanteen ja omakustanteen julkaisseita. Reflektoin, että olisin kyselyä laatiessa voinut lomaketeknisten yksityiskohtien ohella kiinnittää enemmän huomiota mm. runoilijoiden uraan ja teosten ikään.

Runoilijakysely toteutettiin 26.9.–19.10.2025 ja siihen vastasi 23 runoilijaa. Kaikki runoilijat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin.