Runoilijagallerian seitsemäntenä vieraana on Kristian Helanen, joka julkaisee runoja Instagramissa tilillä @kristianhelanen. Profiilissaan hän esittelee itsensä seuraavasti: ”Huudan kuiskauksia, soitan hiljaisuutta, maalaan näkymätöntä, kirjoitan.”
1. Miksi Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
”Instagram on myös interaktiivinen alusta, ja se mahdollistaa välittömän palautteen ja vuorovaikutuksen, mikä rikastaa runojen vastaanottoa. Toisaalta Instagramin algoritmit ja jatkuva visuaalinen virta voivat joskus kaventaa runouden hienovaraisia vivahteita. Lyhyiden formaattien suosiminen ja huomiotalous voivat vähentää mahdollisuuksia pysähtyä ja syventyä runon sisältöön, mikä voi olla haitallista runouden monikerroksisuudelle.”
2. Onko Instagram vaikuttanut jotenkin runojesi kirjoittamiseen?
”Instagram on vaikuttanut runojeni kirjoittamiseen erityisesti paineiden ja motivaation muodossa.”
”Pääsääntöisesti olen julkaissut Instagramissa runoja, jotka ovat syntyneet muussa ympäristössä ilman paineita. Runous vaatii aikaa niin lukijalta kuin kirjoittajaltakin, ja olen hyvin kriittinen töitäni kohtaan. En julkaise mitään ennen kuin olen hyväksynyt sen itse, ja joskus pyydän esilukua verkostostani ennen julkaisua.”
”Sosiaalisen median nopeatahtinen luonne saattaa kuitenkin luoda paineita, varsinkin jos yrittää saavuttaa suurempaa näkyvyyttä algoritmien avulla. Tämä voi olla hyvin kuormittavaa ja heikentää motivaatiota, jos tulokset eivät vastaa odotuksia. Tunnen tapani tehdä runoja, eikä ole helppoa tasapainottaa julkaisutarvetta ja omaa luovaa rytmiä. Algoritmien ja näkyvyyden tuomat paineet voivat häiritä runouden luonnollista virtaa.”
”Tästä johtuen en juurikaan kirjoita runoja pelkästään julkaisua varten, vaan valitsen arkistostani julkaisuun sopivan runon. Arkistoni on laaja, mutta koska oma tyylini kehittyy jatkuvasti, monet runot jäävät ikuisiksi ajoiksi arkistoihin. Haasteena on päättää, mikä kelpuutetaan julkaistavaksi, ja onko aiempi runo enää teemaan sopiva. Usein kuitenkin hyödynnän arkiston tuoreimpia runoja.”
3. Valitse yksi Instagramissa julkaisemistasi runoista, ja kerro siitä vapaasti.
(Jos julkaisu ei näy, klikkaa tästä nähdäksesi se Instagramissa.)
”Aluksi haluan korostaa, etten kovinkaan mielelläni tulkitse omia runojani ja niiden taustoja. Tahdon antaa lukijalle vapauden kokea ne omalla tavallaan.”
”Valitsin Instagramissa julkaisemani runon Liekkejä laskiessa. Tämä runo syntyi hetkestä, jossa tunteet ja mielikuvat sekoittuvat unen ja todellisuuden rajamailla. Se kuvaa maailmaa, jossa maanpäälliset lainalaisuudet eivät enää päde, ja jossa voi kokea suuria tunteita: rakkautta, vapautta ja lämpöä. Unet voivat yhdistää meidät johonkin suurempaan kuin mitä voimme arkielämässä käsittää.”
”Runoni antaa lukijalle tilaa tulkita ja löytää omat merkityksensä sen sanojen takaa. Instagramin visuaalisuus tarjoaa mahdollisuuden syventää runon kokemista kuvien ja äänen kautta, mikä tekee siitä kokonaisvaltaisemman elämyksen.”
4. Julkaisit esikoiskokoelmasi Kolmen sanan saate keväällä 2024. Omien sanojesi mukaan se sisältää itse kehittämiäsi ainutlaatuisia runomuotoja. Kuinka kuvailisit kirjaa, ja mikä tekee sen ilmaisusta ainutlaatuista?
”Kolmen sanan saate on runoteos, joka kertoo itsenäistymisen matkasta. Se koostuu kolmesta osasta, jotka pysäyttävät ajattelemaan henkistä kasvua. Kehitin tähän kokoelmaan ainutlaatuisen runomuodon, jonka keksin noin kymmenen vuotta sitten, mutta jota hyödynsin vasta tässä teoksessa.”
”Teos ammentaa inspiraationsa ihmismielen monimuotoisuudesta ja henkisen kasvun haasteista. Olen käynyt syviä keskusteluja itseni ja ystävieni kanssa, ja Kolmen sanan saate heijastaa näitä moninaisia, vaikeisiin tunteisiin ja kokemuksiin liittyviä ajatuksia. Vaikka runoissa on henkilökohtaisia tunteita ja kokemuksia, ne käsittelevät myös yleismaailmallisia teemoja, joihin kuka tahansa voi samaistua.”
”Teos vaatii aikaa lukijalta, sillä runot ovat tiiviitä mutta sisältävät suuria teemoja. Tämä kirja on rakennettu niin, että vasta toisella lukukerralla runot ja teoksen tarina avautuvat syvemmin. Mieleeni ovat jääneet erityisesti ne palautteet, joissa lukijat ovat kertoneet oivaltaneensa teokseni toisen kerroksen.”
”Tahdoin yhdistää esikoisteokseeni musiikkia ja kuvataidetta, koska mielestäni taide on parhaimmillaan monimuotoista ja eri taidemuodot tukevat toisiaan. Teoksen viimeinen osio on erityisen tärkeä minulle, sillä siellä on paljon toivoa ja rakkautta – asioita, jotka ovat lopulta elämän perusta.”
”Lukijalla on mahdollisuus kokea teos lukemalla, tutkimalla kuvitusta ja kuuntelemalla teoksesta sävellettyä pianosonaattia. Tämä monimuotoinen lähestymistapa syventää teoksen teemoja ja rikastuttaa lukukokemusta.”
5. Kirjaasi tosiaan liittyy toisten luomaa kuvataidetta ja musiikkia. Olet osallistunut myös muihin monitaiteellisiin projekteihin, joita on esitetty ainakin Lahden konservatoriossa ja Oulun juhlaviikoilla. Kertoisitko lisää yhteistöistäsi? Millaisia prosesseja niiden taustalta löytyy?
”Monitaiteellisuus on ollut aina tärkeä osa luovaa työtäni. Ensimmäinen yhteiskonserttini säveltäjä Jarno Vanhasen kanssa pidettiin vuosituhannen vaihteessa Tikkurilan kirjaston Lumme-salissa, ja sen jälkeen olen osallistunut lukuisiin projekteihin eri taiteilijoiden kanssa. Jokaisessa projektissa on keskeistä taiteilijoiden välinen luottamus ja avoimuus, vaikka jokainen säilyttääkin oman taiteellisen vapautensa. Yhteinen teema toimii kuitenkin aina projektin pohjana.”
”Esimerkiksi Kolmen sanan saate -teoksessa yhteistyö rakentui niin, että jaoin käsikirjoituksen Jarno Vanhaselle ja keskustelimme teoksen rakenteesta ja rytmistä. Tämän pohjalta hän sävelsi pianosonaatin, johon minulla oli mahdollisuus antaa palautetta. Samoin kuvittaja Samu Kerimaa loi kuvituksen teokseen omien tulkintojensa pohjalta, mutta yhteistyöprosessi sisälsi jatkuvaa vuoropuhelua.”
”Yhteistyöt tuovat aina mukanaan uusia näkökulmia. Kirjoitin esimerkiksi Jarno Vanhasen Kuvan maailma -teoksen pohjalta runon, ja toinen taiteilija loi teoksesta audiovisuaalisen installaation. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka yksi ja sama teos tulkittiin täysin eri taidemuodossa, ja kuinka jokainen taiteilija toi siihen oman luovan näkemyksensä. Tämä osoittaa, miten eri taiteenalat voivat täydentää toisiaan ja syventää alkuperäistä kokemusta.”
”Olen avoin uusille yhteistyöprojekteille, joskin teema vaikuttaa siihen, kuinka paljon pystyn antamaan projektille. Tärkeintä yhteistyössä on hyväksyä ja arvostaa toisten näkemyksiä. Positiivisuuden ja avoimuuden kautta voi rikastaa omia töitään ja löytää uusia taiteellisia elementtejä.”
6. Toimit siviilissä myyntialan asiantuntijana. Lisäksi olet omakustannekirjailijana hoitanut teoksesi markkinointia itse. Onko sinulla ajatuksia siitä, kuinka runous voisi tavoittaa ihmisiä paremmin?
”Runous on yksi vanhimmista kirjallisuuden muodoista, mutta se ansaitsisi näkyä enemmän nykykeskusteluissa. Sen tavoittavuuden parantaminen vaatii monipuolisia keinoja ja lisää keskustelua eri medioissa.”
”Runous voisi tavoittaa ihmisiä paremmin, jos sitä yhdistettäisiin eri taiteenlajeihin ja se hyödyntäisi sosiaalista mediaa. Kuvien, musiikin tai videoiden lisääminen runoihin voi tehdä niistä visuaalisesti ja emotionaalisesti vangitsevampia. Ääneen luetut runot, podcastit tai yhteisölliset tapahtumat voisivat myös kannustaa ihmisiä tutustumaan runouteen enemmän.”
”Monissa konserteissa kuulijat ovat kiittäneet minua runojen esittämisestä ja kertoneet, kuinka tunteikas kokemus ääneen luettu runous voi olla. Tämä osoittaa, että henkilökohtainen esitys tuo runouteen voimakkaan emotionaalisen ulottuvuuden.”
7. Ketä Instagram-runoilijaa haluaisit suositella muille?
”I.k.hella tekee erinomaisen tiiviitä ja syvällisiä runoja. Valosinetti kirjoittaa herkkiä ja puhuttelevia tekstejä. Runotupa kuvaa elämän arkea, rakkautta ja tunteita.”
8. Runoduetto
Haastattelun lopuksi kirjoitetaan yhdessä täysin uusi runo ja esitetään se Instagram-kuvan muodossa. Pyysin Kristiania täydentämään runon, johon olin kirjoittanut hänen Instagram-tilinsä inspiroimana säkeet ”hurmos sormustaa / kosketuksen sormissa” ja ”tähdet syleilevät kuutamoa”.
.png)