keskiviikko 18. syyskuuta 2024

"Lavarunoyhteisön kannustavuus, välittömyys ja monimuotoisuus veivät mennessään kertakokeilusta" – haastattelussa Mirjam_marras (Mirjam Larinkari)

(Jos julkaisu ei näy, klikkaa tästä nähdäksesi se Instagramissa.)

Runoilijagallerian kuudentena vieraana on Mirjam Larinkari, joka julkaisee runoja Instagramissa nimellä Mirjam_marras. Tilinsä esittelyssä hän kertoo olevansa ”runoilijanraakile, sanaleikkijä ja lavalausuja”.


1. Miksi Instagram on mielestäsi hyvä paikka runoudellesi? Miksi ehkä ei?
 
”Instagramista on tullut yksi näyteikkuna ja säilytyspaikka runoilleni. Pidän sen tarjoamasta mahdollisuudesta yhdistää tekstiä, ääntä, musiikkia, kuvia ja videoita erilaisiksi kokonaisuuksiksi. On kiinnostavaa rakentaa runon ympärille audiovisuaalista kehystä.”

”Somessa runoista saa palautetta kepeämmin ja matalammalla kynnyksellä kuin vaikkapa livenä. Yksi Instagramin antoisimmista puolista on myös runotapahtumien, -ihmisten ja -yhteisöjen seuraaminen.”

”Instagramin negatiivisena puolena koen sen koukuttavuuden. Somessa kulutettu aika voi olla näennäisesti innostavan tuntuista, mutta se auttaa harvoin luomaan uutta ja hyvin usein harhaannuttaa keskittymistä ja lisää levottomuutta.”
 

2. Vaikuttaako Instagram jotenkin runojesi kirjoittamiseen?

”Tällä hetkellä Instagramissa julkaiseminen tuntuu antavan pientä painetta ja lisävirettä kirjoittamiseen. Yksittäisten tekstien julkaiseminen kevyellä otteella pitää runomyllyä pyörimässä.”

”En kuitenkaan kirjoita somen takia, ainakin uskottelen näin itselleni. En tietoisesti tähtää tiettyyn julkaisurytmiin tai isoon seuraajajoukkoon. Koitan toimia sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä nyt.”
 

3. Valitse yksi Instagramissa julkaisemistasi runoista, ja kerro siitä vapaasti.

(Jos julkaisu ei näy, klikkaa tästä nähdäksesi se Instagramissa.)

Harmaa maisema / Tartu karppiin! on yhdistelmä vakavaa tunnelmaa ja sanoilla leikkimistä. Koen tämän asetelman itselleni ominaiseksi. Hupsuttelu ja alakulo eivät kumoa toisiaan, eivät edes sekoittuessaan. Tasapaino ei löydy betonoidusta keskipisteestä, vaan sisäisen ja ulkoisen maailman sekä vastakohtien välissä ailahtelusta.”

”Runossa on tekstilleni tyypillistä toisiaan muistuttavien sanojen ketjutusta ja eteenpäin pompahtelevaa ajatuksenvirtaa. Monimerkityksisyys ja mielleyhtymät eivät ole toistaiseksi lakanneet viehättämästä.”
 

4. Sait aiemmin vuonna 2024 kunniamaininnan Pirkanmaan kirjoituskilpailun lyriikkasarjassa. Millainen kokemus kirjoituskilpailu oli? Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on runojen kirjoittamisen suhteen?

”Kilpailuun osallistuminen oli monella tapaa opettavainen kokemus. Raakarunojen työstäminen kilpailun edellyttämään muotoon kannusti viemään tekstejä hiotummalle tasolle ja miettimään myös runon typografiaa tarkemmin. Yksittäisten runojen yhdistäminen tarinalliseksi runosarjaksi oli jotain sellaista, mitä en varmaan olisi lähtenyt tekemään tuolloin muuten vaan.”

”Kilpailu oli minulle myös ensimmäinen ulostulo runojeni kanssa. Aikaisemmin olin näyttänyt tekstejäni vain lähipiirilleni. Arvostin ja arvostan heidän palautettaan suuresti, mutta halusin testata, voisivatko tekstini olla relevantteja myös ulkopuolisin silmin luettuina. Anonyymi osallistuminen nimimerkin takaa helpotti uskaltamista. Menestys kilpailussa oli tietysti innostavaa ja raadilta saatu palaute arvokasta.”

”Kirjoituskilpailuihin saatan osallistua jatkossakin. Lisäksi ajatuksissa on testailla runoilun muotoja mielitekojani ja tarjoutuvia mahdollisuuksia seuraillen: kirjoittamista, lausumista ja julkaisemista eri tavoilla. Omia runozinejä aion koostaa syksyn aikana, ja laajemman käsikirjoituksen laatiminen muhii taustalla.”

5. Olet julkaissut Instagramissa lukuisia videoita runokeikoiltasi, ja luonnehdit itseäsi muun muassa lavalausujaksi. Miten päädyit runonlausunnan pariin? Miksi se on mielestäsi sopiva ilmaisutapa sinulle?

”Koko runoskene on minulle uusi. Törmäsin lavarunoiltaan puolivahingossa (eli näin nykyaikana varmaankin algoritmien johdattamana) ja innostuin kokeilemaan.”

”Pidän esiintymisestä, vaikka olen jännittänyt toisinaan esiintymistilanteita paniikin partaalle asti. Harrastustaustaa minulla on muun muassa laulamisesta ja kuoroista. Oman äänen yhdistäminen henkilökohtaisten tekstien lausumiseen oli jotain uutta ja uskallusta vaativaa – toisaalta se oli luontevan tuntuista. Lavarunoyhteisön kannustavuus, välittömyys ja monimuotoisuus veivät mennessään kertakokeilusta.”

”Live-tilanne pakottaa uppoutumaan ja heittäytymään sekä lausumiseen että kuuntelemiseen. Se haastaa tulkitsemaan lennosta. Runo kuoriutuu esiin erilaisena kunakin lausuntakertana ja jokaiselle kuulijalle. On ihanaa ja toisaalta pelottavaa nähdä kuulijoiden reaktioita silmästä silmään ja samalla tarkkailla omia tuntemuksiaan.”

”Lavarunous on minulle vuorovaikutusta ja uskallusta, kuulluksi ja nähdyksi tulemista sekä ajatusten – ja siten itsensä – alttiiksi asettamista.”


6. Olet kirjoittanut paljon kotiseuduista. Onko sinulla ajatuksia siitä, mitä runoilijoiden kotiseudut voisivat tehdä auttaakseen paikallisia runoilijoita, ja mitä runoilijat voisivat puolestaan tehdä omien kotiseutujensa hyväksi?

”Ajattelen kotiseutuani ja erilaisia elämän aikana läheiseksi tulleita paikkoja maisemina sanan laajassa merkityksessä. Maisema on jatkuvasti muuttuva visuaalinen ja fyysinen ympäristö, jonka kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa tahtomattaankin. Kotiseutu myös juurtuu jollain syvällä tavalla ihmisen sisimpään mielenmaisemaksi, mikä vaikuttaa ajattelun ja kokemisen taustalla myös tutuista paikoista poissa ollessa.”

”Paikka voi antaa inspiraatiota runoihin esimerkiksi aistimusten, muistojen tai tilallisten kokemusten kautta. Runoissani pyrin tai päädyn tarkastelemaan ympäristöäni usein hieman arkikatsetta lumoutuneemmalla tavalla. En tiedä, koituuko tästä mitään hyvää kotiseudulleni.”

”Toisaalta kotiseudun tekevät ihmiset: ystävät ja yhteisöt. Yhteisön jäsenenä minulle on tärkeää tukea muita heidän valitsemillaan poluilla ja toivon saavani tukea myös muilta. Se voi olla monenlaista: nähdyksi tulemista, kannustusta tai mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Fyysiset puitteet, resurssit ja toimeentulon turvaaminen taiteen ja kulttuurin parissa työskenteleville ovat tietysti isossa mittakaavassa yhteiskunnallisesti olennaisia tukirakenteita!”


7. Ketä Instagram-runoilijaa haluaisit suositella muille?

Runsasovinen, johon minulla on ollut ilo tutustua runoilloissa. Pidän hänen yhtä aikaa suoraviivaisista ja hieman kiemuraisista lyyrisistä näkökulmistaan.”

8. Runoduetto

Haastattelun lopuksi kirjoitetaan yhdessä täysin uusi runo ja esitetään se Instagram-kuvan muodossa. Pyysin Mirjamia täydentämään runon, johon olin kirjoittanut hänen Instagram-tilinsä inspiroimana säkeet ”kupin korva kuuntelee / vanilliini valvottaa” ja ”kosken murupolulla”.